Hei,
osallistuin tammikuussa Tampere-talossa järjestettyyn luovien alojen kehittämistä käsittelevään seminaariin. Linkissä aineisto, johon kannattaa tutustua!
Helena
http://www.luovasuomi.fi/index.php/tapahtumia/pieniaihmeita
keskiviikko 24. helmikuuta 2010
tiistai 23. helmikuuta 2010
Muistio 17.2.2010 Aluekehitys
Vieraanamme oli Arto Pirttilahti, Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistyksen toiminnanjohtaja.
Alueeseen kuuluu Juupajoki, Mänttä-Vilppula, Ruovesi ja Virrat eli yhteensä noin 26 000 asukasta.
Aluksi Arto Pirttilahti esitteli Ylä-Pirkanmaan seutuyhditystä.He keskittyvät aluekehittämiseen eli he edistävät maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä ohjaamalla kehittämistoimintaa ja varmistamalla ohjelmien toteutukseen tarvittavat rahoituspäätökset.Näiden kautta luodaan edellytyksiä elinkeinoelämän kehittymiselle ja saavutetaan maakunnan asukkaiden hyvinvointia edistäviä tavoitteita. Tämä kehitystyö perustuu alueiden olemassa oleviin vahvuuksin. Osaaminen, kestävä kehitys sekä elinkeinotoiminnan ja työllisyyden vahvistuminen ovat keskeisiä asioita aluekehittämisessä.
Tällä hetkellä aluekehittämisessä on menossa yrittäjyyden kehittäminen, maakuntakorkeakoulun kehittäminen, muovialan tuotekehityksen hanke ja matkailun kehittäminen.
Koko eli koheesio ja kilpailukykyohjelma:Ohjelman tavoitteena on tiivistää kuntien, yrittäjien ja kehittämisorganisaatioiden välistä yhteistyötä eri aluetasoilla,
sekä luoda uusia aluekehittämisen toimintatapoja. Toimenpiteet kohdennetaan ohjelma-alueen kuntien omien vahvuuksien voimistamiseen.
Demo-verkosto:Verkoston tehtävänä on tukea alueiden omaa kehittämistyötä edistämällä kokemustenvaihtoa, etsimällä uusia avauksia rakenteellisten muutosten hallintaan sekä
käynnistämällä alueellisia ja teemallisia kehittämishankkeita.
Ylä-Pirkanmaalla pureudutaan mm. ikääntyviin ihmisii, kinka heille saadaan hyvät palvelut. Ylä-pirkanmaalla onkin kymmenes sija "kilpailussa", jossa tarkastellaan mihin alueille yli 55-vuotiaat muuttavat. Ikääntyvien ihmisten ongelmien lisäkis pureudutaan myös kysymykseen, kuinka nuorempi sukupolvi saadaan tulemaan alueelle tai jäämään alueelle.
Aluekehityssuunnittelu
-Maakuntasuunnitelma-> sisältää tulevaisuuskuvan ja toimintastrategian. On pohja alueen kaikelle suunnittelulle.
-Maakuntaohjelma -> 4 vuoden suunnitelma, jossa kohdennettuja suunnitelmia
-Toteutumissuunnitelma Kehittämisrahoitus -> päivitetään vuosittain, katsotaan mihin rahat menee
-Seutusuunnitelma
-Kuntastrategiat-> haastatellaan kuntalaisia ja he tuovat ideoita ja innovaatioita
Pirttilahti korostikin kansalaisaktiivisuutta, sitä ei voi ikinä olla liikaa. Esimerkkinä Karhu-ooppera, joka toteutui kansalaistoimintana ja jota aluekehitys lähti rahallisesti tukemaan.
Osoitteessa http://www.ylapirkanmaa.fi/ voi käydä tutustumassa paremmin seutuyhteisön sivuihin ja aluekehitykseen.
Pirttilahti suositteli myös kiinnostuneita kirjoittamaan googleen aluekehitys ja kaksi ensimmäistä osumaa aiheesta ovat hänen mielestään vallan mainioita esityksiä kyseisestä aiheesta.
Arto oli kiinnostunut, kuinka me oppilaat Virroilla viihdymme ja kaipaammeko mitään lisää.
Muuten viihtyvyys oli hyvä, mutta tapahtumia, uimahallia ja lisää kauppoja kaivattiin.
Mitä etuja nuori saa siitä, että perustaa firman Virroille?
-Poko-rahoitus: alle kymmenen hengen firmaan, 35 % investointeihin rahaa.
-Maaseutuosasto ja TE-keskus (näistä ei tarkempia tietoja)
-MW-kehitys: Mänttä-Vilppulan yrityskehitysyhtiö.
On apuna yrityksen toimitilojen ja työvoiman etsinnässä, liiketoiminnan kehittämisessä, erilaisten rahoitusratkaisuiden rakentamisessa ja uuteen ympäristöön kotiuttamisessa.
-Virtain yrityspalvelu/Tekes
Ja lopuksi vielä http://sammallammas.fi/. Tältä löytyy Arto Pirttilahden vaimon luova yritys.
Alueeseen kuuluu Juupajoki, Mänttä-Vilppula, Ruovesi ja Virrat eli yhteensä noin 26 000 asukasta.
Aluksi Arto Pirttilahti esitteli Ylä-Pirkanmaan seutuyhditystä.He keskittyvät aluekehittämiseen eli he edistävät maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä ohjaamalla kehittämistoimintaa ja varmistamalla ohjelmien toteutukseen tarvittavat rahoituspäätökset.Näiden kautta luodaan edellytyksiä elinkeinoelämän kehittymiselle ja saavutetaan maakunnan asukkaiden hyvinvointia edistäviä tavoitteita. Tämä kehitystyö perustuu alueiden olemassa oleviin vahvuuksin. Osaaminen, kestävä kehitys sekä elinkeinotoiminnan ja työllisyyden vahvistuminen ovat keskeisiä asioita aluekehittämisessä.
Tällä hetkellä aluekehittämisessä on menossa yrittäjyyden kehittäminen, maakuntakorkeakoulun kehittäminen, muovialan tuotekehityksen hanke ja matkailun kehittäminen.
Koko eli koheesio ja kilpailukykyohjelma:Ohjelman tavoitteena on tiivistää kuntien, yrittäjien ja kehittämisorganisaatioiden välistä yhteistyötä eri aluetasoilla,
sekä luoda uusia aluekehittämisen toimintatapoja. Toimenpiteet kohdennetaan ohjelma-alueen kuntien omien vahvuuksien voimistamiseen.
Demo-verkosto:Verkoston tehtävänä on tukea alueiden omaa kehittämistyötä edistämällä kokemustenvaihtoa, etsimällä uusia avauksia rakenteellisten muutosten hallintaan sekä
käynnistämällä alueellisia ja teemallisia kehittämishankkeita.
Ylä-Pirkanmaalla pureudutaan mm. ikääntyviin ihmisii, kinka heille saadaan hyvät palvelut. Ylä-pirkanmaalla onkin kymmenes sija "kilpailussa", jossa tarkastellaan mihin alueille yli 55-vuotiaat muuttavat. Ikääntyvien ihmisten ongelmien lisäkis pureudutaan myös kysymykseen, kuinka nuorempi sukupolvi saadaan tulemaan alueelle tai jäämään alueelle.
Aluekehityssuunnittelu
-Maakuntasuunnitelma-> sisältää tulevaisuuskuvan ja toimintastrategian. On pohja alueen kaikelle suunnittelulle.
-Maakuntaohjelma -> 4 vuoden suunnitelma, jossa kohdennettuja suunnitelmia
-Toteutumissuunnitelma Kehittämisrahoitus -> päivitetään vuosittain, katsotaan mihin rahat menee
-Seutusuunnitelma
-Kuntastrategiat-> haastatellaan kuntalaisia ja he tuovat ideoita ja innovaatioita
Pirttilahti korostikin kansalaisaktiivisuutta, sitä ei voi ikinä olla liikaa. Esimerkkinä Karhu-ooppera, joka toteutui kansalaistoimintana ja jota aluekehitys lähti rahallisesti tukemaan.
Osoitteessa http://www.ylapirkanmaa.fi/ voi käydä tutustumassa paremmin seutuyhteisön sivuihin ja aluekehitykseen.
Pirttilahti suositteli myös kiinnostuneita kirjoittamaan googleen aluekehitys ja kaksi ensimmäistä osumaa aiheesta ovat hänen mielestään vallan mainioita esityksiä kyseisestä aiheesta.
Arto oli kiinnostunut, kuinka me oppilaat Virroilla viihdymme ja kaipaammeko mitään lisää.
Muuten viihtyvyys oli hyvä, mutta tapahtumia, uimahallia ja lisää kauppoja kaivattiin.
Mitä etuja nuori saa siitä, että perustaa firman Virroille?
-Poko-rahoitus: alle kymmenen hengen firmaan, 35 % investointeihin rahaa.
-Maaseutuosasto ja TE-keskus (näistä ei tarkempia tietoja)
-MW-kehitys: Mänttä-Vilppulan yrityskehitysyhtiö.
On apuna yrityksen toimitilojen ja työvoiman etsinnässä, liiketoiminnan kehittämisessä, erilaisten rahoitusratkaisuiden rakentamisessa ja uuteen ympäristöön kotiuttamisessa.
-Virtain yrityspalvelu/Tekes
Ja lopuksi vielä http://sammallammas.fi/. Tältä löytyy Arto Pirttilahden vaimon luova yritys.
keskiviikko 17. helmikuuta 2010
Keskiviikkopraktiikka "Aluekehitys" 17.2.2010
Hei,
ammattikorkeakoululain (351/2003) 4§:n mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä.
Tänään vieraaksemme tulee toiminnanjohtaja Arto Pirttilahti Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistyksestä.
http://www.ylapirkanmaa.fi
Jatkotyöskentelyä varten kannattaa myös tutustua Pirkanmaan aluekehitystä käsittäviin sivuihin osoitteessa http://www.pirkanmaa.fi/aluekehitys.html
Eilisen maakuntakorkeakoulufoorumissa tuli esiin "Kokeileva innovaatiopolitiikka". Olemme oikealla tiellä Luovuuspraktiikassa!
Helena
ammattikorkeakoululain (351/2003) 4§:n mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä.
Tänään vieraaksemme tulee toiminnanjohtaja Arto Pirttilahti Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistyksestä.
http://www.ylapirkanmaa.fi
Jatkotyöskentelyä varten kannattaa myös tutustua Pirkanmaan aluekehitystä käsittäviin sivuihin osoitteessa http://www.pirkanmaa.fi/aluekehitys.html
Eilisen maakuntakorkeakoulufoorumissa tuli esiin "Kokeileva innovaatiopolitiikka". Olemme oikealla tiellä Luovuuspraktiikassa!
Helena
maanantai 15. helmikuuta 2010
Luovuuspraktiikka & Kansainvälisyys 9.2.2010
(muistiinpanot tehnyt: Jussi Salli)
Tämänkertaiset vieraamme olivat juuri saapuneita vaihto-oppilaita, ei siis parempaa tapaa saada kansainvälistä näkökulmaa luovan yrittäjyyden kannattavuudesta/kannattamattomuudesta Virroilla.
Aluksi esittelimme projektimme, tämän jälkeen jakauduimme ryhmiin pohtimaan kulttuurieroja.
Vaihto-oppilaat olivat viipyneet Virroilla vasta puolisentoista viikkoa, tästä huolimatta eroja ja samankaltaisuuksia löytyi paljon. Tässäpä niitä:
- Suomessa on viileä ilmasto, jolla saattaa olla vaikutusta yleiseen oloomme ja kansalliseen identiteettiin. Suomalaiset myös kenties pukeutuvat tummaan helpommin.
- Tästä huolimatta globalisaation olennaiset osat ovat rantautuneet myös Suomeen: pizza ja kebab ovat samanmakuista ja yhtä hyvää sekä pohjoisessa, että etelässä.
- Me suomalaiset emme kuulemma panosta pukeutumiseemme yhtä paljon kuin muut eurooppalaiset. Emme seuraa muotia yhtä orjallisesti ja asenteemme on "laid-back".
- Ihmiset pitävät hauskaa joka maassa lähes samalla tavalla, eroja löytyi lähinnä juhlimisen alkamisajankohdissa. Esimerkiksi Italiassa ei ole epätavallista pistää bileitä pystyyn vasta puolenyön aikoihin.
- Keski - Euroopan vuodenajat ovat Suomea selkeämpiä, sillä syksy ja kevät kestävät siellä kauemmin, ja niiden sää on kyseisille vuodenajoille tyypillisempää.
- Suomalaiset tuntevat ainakin itse maansa "hevimaana", samanlaista kukoistavaa metallimusiikin alikulttuuria ei tahdo etelämmästä löytyä.
- Suomi on myös kaupunkiyhteiskuntana varsin nuori; etelä- ja keski-Eurooppa edustavat suurimmaksi osaksi huomattavasti vanhempia arkkitehtuurin suuntauksia, ja varsinkin etelästä puuttuvat puutalot kokonaan.
- Kyläkulttuuri on kuolemassa myös muualla maailmassa ihmisten hakeutuessa tiiviimpiin asutuskeskuksiin. Unkarissa hallitus tarjoaa nuorille perheille ilmaisia asuntoja maaseudulta, jos nämä päättävät jäädä sinne
- Unkarissa turismi keskittyy kaupunkeihin, Italiassa koko maahan, mukaanlukien erityisesti merenrantakeskukset ja maaseutu. Suomessa turismi on vahvimmillaan Lapissa ja pääkaupunkiseudulla.
- Unkarissa on "koskematonta" luontoa jonkinverran, Italiassa ei yhtään, Suomessa tietenkin paljon.
- Suomi on harvaanasuttu maa, täällä on hiljaisempaa ja enemmän tilaa kuin keski- ja etelä-Euroopassa.
- keski- ja etelä-Euroopassa myös dubataan kaikki ulkomaiset videoesitykset paikalliselle kielelle, Suomessa hoidetaan homma tekstityksellä.
Tämänkertaiset vieraamme olivat juuri saapuneita vaihto-oppilaita, ei siis parempaa tapaa saada kansainvälistä näkökulmaa luovan yrittäjyyden kannattavuudesta/kannattamattomuudesta Virroilla.
Aluksi esittelimme projektimme, tämän jälkeen jakauduimme ryhmiin pohtimaan kulttuurieroja.
Vaihto-oppilaat olivat viipyneet Virroilla vasta puolisentoista viikkoa, tästä huolimatta eroja ja samankaltaisuuksia löytyi paljon. Tässäpä niitä:
- Suomessa on viileä ilmasto, jolla saattaa olla vaikutusta yleiseen oloomme ja kansalliseen identiteettiin. Suomalaiset myös kenties pukeutuvat tummaan helpommin.
- Tästä huolimatta globalisaation olennaiset osat ovat rantautuneet myös Suomeen: pizza ja kebab ovat samanmakuista ja yhtä hyvää sekä pohjoisessa, että etelässä.
- Me suomalaiset emme kuulemma panosta pukeutumiseemme yhtä paljon kuin muut eurooppalaiset. Emme seuraa muotia yhtä orjallisesti ja asenteemme on "laid-back".
- Ihmiset pitävät hauskaa joka maassa lähes samalla tavalla, eroja löytyi lähinnä juhlimisen alkamisajankohdissa. Esimerkiksi Italiassa ei ole epätavallista pistää bileitä pystyyn vasta puolenyön aikoihin.
- Keski - Euroopan vuodenajat ovat Suomea selkeämpiä, sillä syksy ja kevät kestävät siellä kauemmin, ja niiden sää on kyseisille vuodenajoille tyypillisempää.
- Suomalaiset tuntevat ainakin itse maansa "hevimaana", samanlaista kukoistavaa metallimusiikin alikulttuuria ei tahdo etelämmästä löytyä.
- Suomi on myös kaupunkiyhteiskuntana varsin nuori; etelä- ja keski-Eurooppa edustavat suurimmaksi osaksi huomattavasti vanhempia arkkitehtuurin suuntauksia, ja varsinkin etelästä puuttuvat puutalot kokonaan.
- Kyläkulttuuri on kuolemassa myös muualla maailmassa ihmisten hakeutuessa tiiviimpiin asutuskeskuksiin. Unkarissa hallitus tarjoaa nuorille perheille ilmaisia asuntoja maaseudulta, jos nämä päättävät jäädä sinne
- Unkarissa turismi keskittyy kaupunkeihin, Italiassa koko maahan, mukaanlukien erityisesti merenrantakeskukset ja maaseutu. Suomessa turismi on vahvimmillaan Lapissa ja pääkaupunkiseudulla.
- Unkarissa on "koskematonta" luontoa jonkinverran, Italiassa ei yhtään, Suomessa tietenkin paljon.
- Suomi on harvaanasuttu maa, täällä on hiljaisempaa ja enemmän tilaa kuin keski- ja etelä-Euroopassa.
- keski- ja etelä-Euroopassa myös dubataan kaikki ulkomaiset videoesitykset paikalliselle kielelle, Suomessa hoidetaan homma tekstityksellä.
Muistio 3.2.2010 Koulutus
Vieraina Antti Koiranen, Tampereen yliopiston Virtain kulttuuritutkimusaseman johtaja ja Marko Tamminen, PIRKOn aikuiskoulutus vastaava.
Aluksi keskusteltiin kulttuurintutkimusasemasta, mitä siellä tehdään ja miksi juuri Virroilla.
Asema on perustettu aikoinaan Virroille siksi, että täällä esimerkiksi kohtaavat eri murteet. Jokaisessa kylässä melkeenpä puhutaan eri murretta. Näistä on ollut hyvä tehdä murretutkimuksia.
Nyt tutkimusasemalla on menossa Virtain Karjalaiset- tutkimus, jossa käydään läpi Virroilla asuvien karjalaisten harrastuksia, koulutusta jne.
Sitten listattiin kouluja, joita Virroilta löytyy. Merikanto-opisto, lukio, kansalaisopisto, Tamk,Pirko, ylä- ja ala-astetta unohtamatta. Huomattiin, että koulut eivät tee yhteistyötä keskenään. Ainoastaan ala-asteelle ollaan järjestetty ns. mediapäiviä, joissa yksi luokka on saanut valmistaa lyhytelokuvia ja harjoitella kuvaamista pienten näytelmäharjoitusten parissa.
Lukion uusi musiikkiteatterilinja sai aikaan paljon keskustelua. Valitettavasti paikalla ei ollut ketään lukiolta, joten kaikkiin mieltä askarruttaviin kysymyksiin emme saaneet vastauksia.
Toivoimme, etä lukion markinointia hoidettaisiin nyt hyvin, koska musiikkiteatterilinja varmasti toisi lukioon lisää opiskelijoita myös muilta paikkakunnilta.
Tamkin ja lukion toivottiin tekevän tulevaisuudessa paljon yhteistyötä. Kuvapuoli voisi kuvata näytelmiä ja musapuoli hoitaa äänet. Lukiolaiset voisivat ottaa myös Tamkin vapaavalinnaisia kursseja. Toivomus myös tuli,että Tamkilaiset voisivat puolestaan ottaa lukiolta kursseja, esim. näytelemistä.
Lopuksi keskustelimme vielä Gonradista. Gondradiin toivottiin eri ikäisiä yrittäjiä ja monenlaisia taiteilijoita. Kuitenkaan hirveää sekalmelskaa ei haluta, joten raja täytyy löytyä.
Aluksi keskusteltiin kulttuurintutkimusasemasta, mitä siellä tehdään ja miksi juuri Virroilla.
Asema on perustettu aikoinaan Virroille siksi, että täällä esimerkiksi kohtaavat eri murteet. Jokaisessa kylässä melkeenpä puhutaan eri murretta. Näistä on ollut hyvä tehdä murretutkimuksia.
Nyt tutkimusasemalla on menossa Virtain Karjalaiset- tutkimus, jossa käydään läpi Virroilla asuvien karjalaisten harrastuksia, koulutusta jne.
Sitten listattiin kouluja, joita Virroilta löytyy. Merikanto-opisto, lukio, kansalaisopisto, Tamk,Pirko, ylä- ja ala-astetta unohtamatta. Huomattiin, että koulut eivät tee yhteistyötä keskenään. Ainoastaan ala-asteelle ollaan järjestetty ns. mediapäiviä, joissa yksi luokka on saanut valmistaa lyhytelokuvia ja harjoitella kuvaamista pienten näytelmäharjoitusten parissa.
Lukion uusi musiikkiteatterilinja sai aikaan paljon keskustelua. Valitettavasti paikalla ei ollut ketään lukiolta, joten kaikkiin mieltä askarruttaviin kysymyksiin emme saaneet vastauksia.
Toivoimme, etä lukion markinointia hoidettaisiin nyt hyvin, koska musiikkiteatterilinja varmasti toisi lukioon lisää opiskelijoita myös muilta paikkakunnilta.
Tamkin ja lukion toivottiin tekevän tulevaisuudessa paljon yhteistyötä. Kuvapuoli voisi kuvata näytelmiä ja musapuoli hoitaa äänet. Lukiolaiset voisivat ottaa myös Tamkin vapaavalinnaisia kursseja. Toivomus myös tuli,että Tamkilaiset voisivat puolestaan ottaa lukiolta kursseja, esim. näytelemistä.
Lopuksi keskustelimme vielä Gonradista. Gondradiin toivottiin eri ikäisiä yrittäjiä ja monenlaisia taiteilijoita. Kuitenkaan hirveää sekalmelskaa ei haluta, joten raja täytyy löytyä.
keskiviikko 3. helmikuuta 2010
Muistio 27.1.2010
Aihe: Kaavoittaminen
Vierailija: Kaavoitusarkkitehti Arto Nummijärvi
YLEISTÄ KAAVOITTAMISESTA
Kaavoitus
Miksi kaavoitetaan? Kaavoittaminen on tärkeä vaihe rakentamista. Se liittyy Maankäyttö-rakennus lakiin, johon sisältyy myös luvat. Kaavoitus on myös tärkeää siksi, että alueesta tulisi yhtenäinen ja mieluinen, sekä monta sukupolvea vasten oleva.
Kaavat:
*Alueidenkäyttötavoitteet (valtion laatima)
*Maakuntakaava/suunnitelma (maakuntaliitto laatii, meillä Pirkanmaan maakuntaliitto=
*Yleiskaava (kunnan alue tai osa)
- Tämä on tärkein kaava
-suuri merkitys siihen miltä kaupunki tulee näyttämään, miten tullaan asumaan ja viihtymään
-Kaava laitetaan julkisesti näytille ja siitä otetaan lausuntoja (viralliset tasot) ja mielipiteitä -> muutokset ja sitten uudelleen näytille. Kunnan valtuusto joka hyväksyy tai hylkää.
*Asemakaava
-rakennusluvat
-uuden rakentaminen (luvat ja muut)
*Kyläkaava
-taajamat
*Hyvä suunnittelu kaiken a ja , sekä hyvät suunnittelijat
KAAVOITUS, RAKENTAMINEN JA VIIHTYISYYS VIRROILLA
* Tullaan tekemään uusi Yleiskaava Virroilta (uusi laki)
-selvityksiä/inventointia, joita tehtävä ennen kuin uusi Yleiskaava valmis: kulttuuri & maisema selvitys, alueiden arviointi, arkeologinen inventointi, luonto ym.
*Muutoksia tulevaan:
-Kalettomanlahden kehittämissuunnitelma
-Työpaikkoja isojen teiden toiselle puolelle ( ongelmana isot tiet ja kulkuyhteydet)
- Tullut jo useita kyselyitä
-Kevyen liikenteen parantaminen (polkupyörä- ja jalankulkuväylät, polut ja rajoitteellisten liikkuminen)
-Marttinen (alakulkutie asematien ja valtatien 32 risteykseen)
* Kaavoittamattomalle alueelle myös tullut kyselyitä
* Virtojen tyyli perinteinen suomalainen pieni kaupunki
-eri vuosikymmenen tyylejä
-keskusta ei kaunis, luonto kaunis (ristiriita ranta vs. keskusta)
*Miten keskusta kuntoon: tieremontti paransi ja puut, kaavoiuts maankäyttö, materiaalit ym. , ympäristä, rakentaminen & kunnossapito (kaupunki), kiinteistöhuolto (yksityinen)
*Keskustasta puuttuu hyvät leikkipuistot
*Kirjasto oli kaikkien mielestä kaunein rakennus keskustassa
* Ongelma-alue keskustassa: Tyhjä alue Virtaintielle käännyttäessä (kirjastoa vastapäätä)
-kaupunki omistaa
-yritystoimintaa tulossa?
*Virroilta puuttuu paraativäylä, kaupunki on ohimenevälle piilossa, jotain pysäyttävää/ kiinnostavaa tarvitaan
*Loma-asunto kodiksi: omat huonot ja hyvät puolet, velvoittaa kaupunkia, haasteet, rakennusluvat, rantatilaa kuitenkin vapaana muutenkin
Mielipide kysymys: Oma työtila kodin yhteyteen?
-osa puolesta ja vastaan
-hyviä ja huonoja puolia
-tulossa trendiksi, ennen ei niin suosittua.
Luovuutta edustaa...
Näissä taloissa eri asiat mielestäni edustavat luovuutta. Valitsin tietoisesti vanhemman mökkin ja uutta arkkitehtuuria, yhden jossa halusin korostaa maisemaa joka talosta avautuu ja yhden, jossa ulkonäkö ei ole jatkuvasti värikäs, vaan ulkonäkö on tehty valojen avulla. Mielstäni nämä kaikki edustavat luovuutta ja näissä tulisi ottaa huomioon se, että ei ole vain yhtä luovaa tyyliä. Toiselle toimii pieni mökki metsässä ja toiselle design talo keskustassa.
Anteeksi, että laitoin kuvat vasta nyt. Unohdin ihan täysin...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)