keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

Virrat voisi nousta luovan talouden mansikkapaikaksi


Voisiko Virrat profiloitua luovan talouden kaupunkina? Luovuuden syvintä olemusta on etsitty niin luonnosta kuin kaavoituksestakin. Tampereen ammattikorkeakoulun Virtain viestinnän koulutusohjelman opiskelijat kokoontuivat marraskuusta alkaen viikoittain pohtimaan luovuuden olemusta paikallisten eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Työnimellä ”luovuuspraktiikka” kulkeneen projektin tulokset julkaistiin tiistaina.

Luovat alat ja kulttuuriyrittäjyys ovat nousevia aloja. Löytyisikö siivusta jotain myös Virroille? Opiskelijoiden tekemän SWOT-analyysin perusteella Virroilta löytyisi edellytyksiä kehittää luovien alojen toimintaa. Luovan talouden yritysten sijainnilla ei ole merkitystä, koska asiakkaat ovat joka tapauksessa eri puolella Suomea ja maailmaa. Omalla autolla liikuttaessa Virtain sijainti on edullinen, sillä Tampereelle, Jyväskylään ja Seinäjoelle matkaa kertyy vain hieman reilut sata kilometriä. Julkiset liikenneyhteydet sen sijaan ovat osoittautuneet ongelmallisiksi. Myös keskustan hiljentyminen ja tyhjät liiketilat tulisi pystyä käyttämään hyödyksi, ettei keskusta-alueen houkuttelevuus kärsisi. Entä miten virtolaiset suhtautuvat nuoriin kulttuuriyrittäjiin ja -yrityksiin?

Virtain heikkoutena nähdään erityisesti matkailun hyödyntämättömät mahdollisuudet sekä vähäinen vapaa-ajan mahdollisuuksien tarjonta. Viihtyäkseen paikkakunnalla luovan talouden yrittäjät kaipaavat myös tapahtumia ja erilaisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Opiskelijat myös ilmaisivat kiinnostuksensa jo opiskeluvaiheessa osallistua paikallisten tapahtumien järjestämiseen ja projektien toteutukseen.

Opiskelijaryhmä listasi Virtain vahvuuksina luonnon, rauhallisen ja inspiroivan ilmapiirin, kaupungin vahvan koulutusrakenteen sekä kaupungissa ja erityisesti kylissä vallitsevan hyvän ryhmähengen ja elävän paikalliskulttuurin. Myös virtolaisesta perinteestä löytyisi paljon ammennettavaa tarinoiden muodossa. Kirkkaimpina esimerkkeinä paikallisista menneiden aikojen kuuluisuuksista ovat karhunkaataja Martti Kitunen ja valokuvaaja-toimittaja I.K. Inha.

Myös tuoreempia Virroilla koulutettuja kuuluisuuksia löytyy, sillä muun muassa Suomen Euroviisuedustajanakin nähty Teräsbetoni on perustettu yhtyeen jäsenten opiskellessa Virroilla digitaalista ääntä ja kaupallista musiikkia. Käsikirjoittamisen ja kuvallisen ilmaisun puolelta on viime vuosina puolestaan työllistytty näköalapaikoille eri televisio- ja tuotantoyhtiöihin, muun muassa Voicelle ja Yleisradioon. Ammattikorkeakoulun lisäksi Virroilla toimivat myös muun muassa Pirkanmaan ammattiopisto, Merikanto-musiikkiopisto ja lukiossa aloittava musiikkiteatterilinja avaa opiskelijoiden näkemyksen mukaan useita mahdollisuuksia koulutuksen saralla. Paikkakunnan koulutusmahdollisuuksia ja korkeakoulun sekä muiden oppilaitosten osaamista kaikki paikalliset eivät välttämättä vielä edes tunne.

Tampereen ammattikorkeakoulun viestinnän opetus on yrittäjäpainotteista ja esimerkiksi viime vuonna opiskelijat perustivat Virroille kymmenkunta uutta yritystä. Valmistumisen jälkeen moni yritys on kuitenkin siirtynyt Virroilta muualle. Virroille jääneet nuoret yrittäjät Teemu Kinnunen ja Antti Perälä kertoivat yritystensä toiminnasta ja toiveista. Kasvuhakuiset yritykset kaipaavat tällä hetkellä toimitiloja ja toivovat myös synergiahyötyjä muista luovan alan yrityksistä. Virtain kaupunki saa kiitosta yrittäjiltä asiallisesta ja tukevasta suhtautumisestaan alkavaan yrittäjään.

perjantai 19. maaliskuuta 2010

Maaseudun monipuolista yrittäjyyttä

Hei,

kiitos Jussille hienosta yhteenvedosta. Lisäys vielä Leenan yhteenvetolauseeseen:
"Miten kaupunki suhtautuu, jos tällainen mansikkapaikka tai sukkapöytä perustettaisiin?"

Linkissä kiinnostavia juttuja. Lukekaa ennen muuta: "pikkupaikkakunta antaa omaleimaisuutta".

Rentouttavaa viikonloppua toivotellen Helena


http://www.maaseutu.fi/fi/index/yrittajyys/yrittajaesimerkkeja.html

keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Luovuuspraktiikka & Politiikka 17.3.2010

(muistiinpanot tehnyt: Jussi Salli)


Tämänkertaiset vieraamme olivat Virtain kunnallispoliitikkoja, eli niitä, jotka ovat avainasemassa mahdollisen kulttuuriyrittämisen keskuksen syntymisen kannalta. Pirjo Alakaarre (Kokoomus), Vesa Postinen (SDP) sekä Olli Joutsenjärvi (Keskusta) jakoivat ajatuksiaan ja mielipiteitään luovasta yrittämisestä Virroilla. Alakaarre sanoi olevansa paikalla puhtaasti puoluettaan edustamassa, Joutsenjärvi kertoi olleensa koulumme luottamusmiehenä menneisyydessään, ja Postinen edusti sekä puoluettaan että Killinkosken kylää.


Vilkas keskustelumme kirvoitti vieraista seuraavanlaisia kommentteja liittyen yrittämiseen, Virtoihin ja yleensä kaikkeen:

- Liiketoimintasuunnitelman on oltava realistinen. TE-keskuksen asiantuntijat arvioivat yrityksen kannattavuutta, joka vaikuttaa ratkaisevasti työvoimatoimistosta saatavaan tukeen.

- Kaupunki tukee nuoria jäämään yrittäjiksi, siitä huolimatta että Virroilla ja lähikunnissa on rajalliset resurssit perustaa tuottoisa yritys.

- Yrittäjän on oltava tarkkana verottajan kanssa. Yrittäjä ei saa kuitenkaan pelätä toista yrittäjää, yhdistyminen on voimavara.

- Yrityksen perustamisessa käytettävä harkintaa mikäli sen haluaa perustaa Virroille. Kaupungilta löytyy kyllä toimitiloja, ja konsultaatiota, mutta aloituspääoman ja tukien kanssa ollaan heikommilla jäillä.

- Valmistuvia nuoria ei siis tueta rahallisesti

- Mahdollisia toimitiloja löytyy esimerkiksi Postin yläkerrasta. Tiloja piisaa muutenkin keskustan alueella, jotka ovat sekä kaupungin että yksityisten omistuksessa.

- Kaupungin kuorot käyttävät harjoitustiloinaan koulujen musiikkiluokkia sekä kirkkoa, Kotalan kylätalolla treenaa teatteri.

- Martinkarhun yläkerrassa yhtyesoittoa

- Virtain politiikka on suuryritysmyönteinen; niiden vastaanotto kuntaan on tehokkaampaa kuin pienyritysten.

- Valmistuvat medianomit ovat kuitenkin tervetulleita Virroille. Kulttuurikeskus nostaisi kunnan profiilia, lisäten esimerkiksi lomailijoiden uteliaisuutta kuntaa kohtaan.

- Kaikenlainen yhdistyminen nähdään voimavarana, niin mediayrittämisen keskittymän muodossa, kuin kuntienvälisen matkailutalouden.

- Markkinointi on helpompaa ja halvempaa useamman tahon kesken.

- Virroilla on ongelma matkailun kehittämisen suhteen kenties asenteessa. Vilkkaimpana lomakautena elokuun aikana paikat ovat kiinni, ja kysyntään ei vastata tarjonnalla.

- Vesireitit kuljettavat turisteja, mutta valitettavasti vesireitit ovat ainoa asia minkä matkailijat Virroista näkevät. He eivät pysähdy täällä ja tuo tänne rahojaan.

- Asenne on ongelmana monessa asiassa, jossa tunnutaan tarvitsevan luovuutta. Esimerkiksi uusien ideoiden esittely kaatuu yleensä totuttujen käytäntöjen mukavaan tuttuuteen, "näinhän täällä on aina tehty".

Tämän jälkeen Joutsenjärvi toi esiin Martti Kitusen, virtolaisen karhunkaatajan, jossa hänen mielestään on brändin aineksia.

- Kitusen ympärille voitaisiin rakentaa jos jonkinmoinen tivoli, teatteriesityksiä, matkamuistoja, jopa elokuvan, tehokasta kanootinvuokrausta, geokätkentää, patikointia ynnä muuta.

Kuinka nuoret sitten saamaan jäämään Virroille?

- Hiekkaranta elävöitetään, ohjelmatoimisto on hankittu.

- Kohderyhmän löytäminen avainasemassa

- Virroille kaivataan vähän "äksöniä" jotta nuoret kokevat sen yhtä vetovoimaisena kuin suurkaupungin sykkeen.

- Helena alkoi puhumaan.


Loppuun vielä maininta mieliämme liikuttaneesta Leenan kielikuvasta. Joutsenjärven tarinoidessa kilpailevista, lähellä toisiaan sijaitsevista mansikkaviljelmistä, Leena nappasi mansikat ja vertasi niitä osuvasti projektin päätarkoitukseen, eli jonkinlaiseen mediayrittämisen kommuniin. Hienoa!

Arkkitehti

Arkkitehti Esko Räntilä näytti keskustelun aluksi kuvasarjan jossa esiteltiin rakennuksia, siltoja ja patsaita. Huomioimme miten mm. valaistus vaikuttaa siihen, miten ihmiset kokevat arkkitehtuuriin. Kuvia oli Bilbaosta, jossa oli paljon inspiroivia kohteita, sekä Suomesta Kiasma miellyttää joiltakin osin arkkitehdin silmää. Mukana oli myös Eskon omia luomuksia, esim. Virtain kirjasto ja Ylistaron liikuntahalli. Esko näytti tekemäänsä taideteosta, johon vaimo oli hänet innoittanut. Hän mainitsi, että inspiraatio tulee tai sitä voi pakottaa tekemällä jotain luovaa.

Arkkitehtuuriin ja inspiraatioon liittyy vahvasti taide ja vaikutteet. Ympäristö on huomioitava suunniteltaessa rakennusta. Virroilla kulttuuritalolle olisi tilausta, tilaa ja asemakaavatkin on tehty muutettavaksi. Vieraileva tähti Juha Västi leiskautti ilmoille idean rytmikorjaamon tyylisestä tilasta bändeille ja esityksille. Asia osoittautui aika kokonaisvaltaiseksi yöpymismahdollisuuksia myöten, että keskustelu tyrehtyi.

Keskustelussa kuitenkin tuli ilmi, että studiotilaa on todella vähän harrastus tai vuokrauskäyttöön. Kulttuuritalossa voisi olla vuokrattavaa stuodiotilaa. Lisäksi yrittäjille tulisi olla työtilaa sekä yhteistä tilaa, jossa voisi järjestää näyttelyitä, tapahtumia tms. Tiloissa voisi olla mukana muitakin toimijoita esim. infopisteitä. Rahoituksesta riippuen tällaisen hankkeen toteuttamisen suunnitteluvaihe veisi noin 2 vuotta.

Leena Petman

keskiviikko 24. helmikuuta 2010

Pieniä ihmeitä -seminaarin aineisto

Hei,

osallistuin tammikuussa Tampere-talossa järjestettyyn luovien alojen kehittämistä käsittelevään seminaariin. Linkissä aineisto, johon kannattaa tutustua!
Helena

http://www.luovasuomi.fi/index.php/tapahtumia/pieniaihmeita

tiistai 23. helmikuuta 2010

Muistio 17.2.2010 Aluekehitys

Vieraanamme oli Arto Pirttilahti, Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistyksen toiminnanjohtaja.
Alueeseen kuuluu Juupajoki, Mänttä-Vilppula, Ruovesi ja Virrat eli yhteensä noin 26 000 asukasta.

Aluksi Arto Pirttilahti esitteli Ylä-Pirkanmaan seutuyhditystä.He keskittyvät aluekehittämiseen eli he edistävät maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä ohjaamalla kehittämistoimintaa ja varmistamalla ohjelmien toteutukseen tarvittavat rahoituspäätökset.Näiden kautta luodaan edellytyksiä elinkeinoelämän kehittymiselle ja saavutetaan maakunnan asukkaiden hyvinvointia edistäviä tavoitteita. Tämä kehitystyö perustuu alueiden olemassa oleviin vahvuuksin. Osaaminen, kestävä kehitys sekä elinkeinotoiminnan ja työllisyyden vahvistuminen ovat keskeisiä asioita aluekehittämisessä.

Tällä hetkellä aluekehittämisessä on menossa yrittäjyyden kehittäminen, maakuntakorkeakoulun kehittäminen, muovialan tuotekehityksen hanke ja matkailun kehittäminen.
Koko eli koheesio ja kilpailukykyohjelma:Ohjelman tavoitteena on tiivistää kuntien, yrittäjien ja kehittämisorganisaatioiden välistä yhteistyötä eri aluetasoilla,
sekä luoda uusia aluekehittämisen toimintatapoja. Toimenpiteet kohdennetaan ohjelma-alueen kuntien omien vahvuuksien voimistamiseen.
Demo-verkosto:Verkoston tehtävänä on tukea alueiden omaa kehittämistyötä edistämällä kokemustenvaihtoa, etsimällä uusia avauksia rakenteellisten muutosten hallintaan sekä
käynnistämällä alueellisia ja teemallisia kehittämishankkeita.
Ylä-Pirkanmaalla pureudutaan mm. ikääntyviin ihmisii, kinka heille saadaan hyvät palvelut. Ylä-pirkanmaalla onkin kymmenes sija "kilpailussa", jossa tarkastellaan mihin alueille yli 55-vuotiaat muuttavat. Ikääntyvien ihmisten ongelmien lisäkis pureudutaan myös kysymykseen, kuinka nuorempi sukupolvi saadaan tulemaan alueelle tai jäämään alueelle.

Aluekehityssuunnittelu

-Maakuntasuunnitelma-> sisältää tulevaisuuskuvan ja toimintastrategian. On pohja alueen kaikelle suunnittelulle.
-Maakuntaohjelma -> 4 vuoden suunnitelma, jossa kohdennettuja suunnitelmia
-Toteutumissuunnitelma Kehittämisrahoitus -> päivitetään vuosittain, katsotaan mihin rahat menee
-Seutusuunnitelma
-Kuntastrategiat-> haastatellaan kuntalaisia ja he tuovat ideoita ja innovaatioita

Pirttilahti korostikin kansalaisaktiivisuutta, sitä ei voi ikinä olla liikaa. Esimerkkinä Karhu-ooppera, joka toteutui kansalaistoimintana ja jota aluekehitys lähti rahallisesti tukemaan.

Osoitteessa http://www.ylapirkanmaa.fi/ voi käydä tutustumassa paremmin seutuyhteisön sivuihin ja aluekehitykseen.
Pirttilahti suositteli myös kiinnostuneita kirjoittamaan googleen aluekehitys ja kaksi ensimmäistä osumaa aiheesta ovat hänen mielestään vallan mainioita esityksiä kyseisestä aiheesta.

Arto oli kiinnostunut, kuinka me oppilaat Virroilla viihdymme ja kaipaammeko mitään lisää.
Muuten viihtyvyys oli hyvä, mutta tapahtumia, uimahallia ja lisää kauppoja kaivattiin.

Mitä etuja nuori saa siitä, että perustaa firman Virroille?
-Poko-rahoitus: alle kymmenen hengen firmaan, 35 % investointeihin rahaa.
-Maaseutuosasto ja TE-keskus (näistä ei tarkempia tietoja)
-MW-kehitys: Mänttä-Vilppulan yrityskehitysyhtiö.
On apuna yrityksen toimitilojen ja työvoiman etsinnässä, liiketoiminnan kehittämisessä, erilaisten rahoitusratkaisuiden rakentamisessa ja uuteen ympäristöön kotiuttamisessa.
-Virtain yrityspalvelu/Tekes

Ja lopuksi vielä http://sammallammas.fi/. Tältä löytyy Arto Pirttilahden vaimon luova yritys.

keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Keskiviikkopraktiikka "Aluekehitys" 17.2.2010

Hei,

ammattikorkeakoululain (351/2003) 4§:n mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä.

Tänään vieraaksemme tulee toiminnanjohtaja Arto Pirttilahti Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistyksestä.
http://www.ylapirkanmaa.fi

Jatkotyöskentelyä varten kannattaa myös tutustua Pirkanmaan aluekehitystä käsittäviin sivuihin osoitteessa http://www.pirkanmaa.fi/aluekehitys.html

Eilisen maakuntakorkeakoulufoorumissa tuli esiin "Kokeileva innovaatiopolitiikka". Olemme oikealla tiellä Luovuuspraktiikassa!

Helena

maanantai 15. helmikuuta 2010

Luovuuspraktiikka & Kansainvälisyys 9.2.2010

(muistiinpanot tehnyt: Jussi Salli)

Tämänkertaiset vieraamme olivat juuri saapuneita vaihto-oppilaita, ei siis parempaa tapaa saada kansainvälistä näkökulmaa luovan yrittäjyyden kannattavuudesta/kannattamattomuudesta Virroilla.

Aluksi esittelimme projektimme, tämän jälkeen jakauduimme ryhmiin pohtimaan kulttuurieroja.

Vaihto-oppilaat olivat viipyneet Virroilla vasta puolisentoista viikkoa, tästä huolimatta eroja ja samankaltaisuuksia löytyi paljon. Tässäpä niitä:

- Suomessa on viileä ilmasto, jolla saattaa olla vaikutusta yleiseen oloomme ja kansalliseen identiteettiin. Suomalaiset myös kenties pukeutuvat tummaan helpommin.

- Tästä huolimatta globalisaation olennaiset osat ovat rantautuneet myös Suomeen: pizza ja kebab ovat samanmakuista ja yhtä hyvää sekä pohjoisessa, että etelässä.

- Me suomalaiset emme kuulemma panosta pukeutumiseemme yhtä paljon kuin muut eurooppalaiset. Emme seuraa muotia yhtä orjallisesti ja asenteemme on "laid-back".

- Ihmiset pitävät hauskaa joka maassa lähes samalla tavalla, eroja löytyi lähinnä juhlimisen alkamisajankohdissa. Esimerkiksi Italiassa ei ole epätavallista pistää bileitä pystyyn vasta puolenyön aikoihin.

- Keski - Euroopan vuodenajat ovat Suomea selkeämpiä, sillä syksy ja kevät kestävät siellä kauemmin, ja niiden sää on kyseisille vuodenajoille tyypillisempää.

- Suomalaiset tuntevat ainakin itse maansa "hevimaana", samanlaista kukoistavaa metallimusiikin alikulttuuria ei tahdo etelämmästä löytyä.

- Suomi on myös kaupunkiyhteiskuntana varsin nuori; etelä- ja keski-Eurooppa edustavat suurimmaksi osaksi huomattavasti vanhempia arkkitehtuurin suuntauksia, ja varsinkin etelästä puuttuvat puutalot kokonaan.

- Kyläkulttuuri on kuolemassa myös muualla maailmassa ihmisten hakeutuessa tiiviimpiin asutuskeskuksiin. Unkarissa hallitus tarjoaa nuorille perheille ilmaisia asuntoja maaseudulta, jos nämä päättävät jäädä sinne

- Unkarissa turismi keskittyy kaupunkeihin, Italiassa koko maahan, mukaanlukien erityisesti merenrantakeskukset ja maaseutu. Suomessa turismi on vahvimmillaan Lapissa ja pääkaupunkiseudulla.

- Unkarissa on "koskematonta" luontoa jonkinverran, Italiassa ei yhtään, Suomessa tietenkin paljon.

- Suomi on harvaanasuttu maa, täällä on hiljaisempaa ja enemmän tilaa kuin keski- ja etelä-Euroopassa.

- keski- ja etelä-Euroopassa myös dubataan kaikki ulkomaiset videoesitykset paikalliselle kielelle, Suomessa hoidetaan homma tekstityksellä.

Muistio 3.2.2010 Koulutus

Vieraina Antti Koiranen, Tampereen yliopiston Virtain kulttuuritutkimusaseman johtaja ja Marko Tamminen, PIRKOn aikuiskoulutus vastaava.

Aluksi keskusteltiin kulttuurintutkimusasemasta, mitä siellä tehdään ja miksi juuri Virroilla.
Asema on perustettu aikoinaan Virroille siksi, että täällä esimerkiksi kohtaavat eri murteet. Jokaisessa kylässä melkeenpä puhutaan eri murretta. Näistä on ollut hyvä tehdä murretutkimuksia.
Nyt tutkimusasemalla on menossa Virtain Karjalaiset- tutkimus, jossa käydään läpi Virroilla asuvien karjalaisten harrastuksia, koulutusta jne.

Sitten listattiin kouluja, joita Virroilta löytyy. Merikanto-opisto, lukio, kansalaisopisto, Tamk,Pirko, ylä- ja ala-astetta unohtamatta. Huomattiin, että koulut eivät tee yhteistyötä keskenään. Ainoastaan ala-asteelle ollaan järjestetty ns. mediapäiviä, joissa yksi luokka on saanut valmistaa lyhytelokuvia ja harjoitella kuvaamista pienten näytelmäharjoitusten parissa.

Lukion uusi musiikkiteatterilinja sai aikaan paljon keskustelua. Valitettavasti paikalla ei ollut ketään lukiolta, joten kaikkiin mieltä askarruttaviin kysymyksiin emme saaneet vastauksia.
Toivoimme, etä lukion markinointia hoidettaisiin nyt hyvin, koska musiikkiteatterilinja varmasti toisi lukioon lisää opiskelijoita myös muilta paikkakunnilta.
Tamkin ja lukion toivottiin tekevän tulevaisuudessa paljon yhteistyötä. Kuvapuoli voisi kuvata näytelmiä ja musapuoli hoitaa äänet. Lukiolaiset voisivat ottaa myös Tamkin vapaavalinnaisia kursseja. Toivomus myös tuli,että Tamkilaiset voisivat puolestaan ottaa lukiolta kursseja, esim. näytelemistä.

Lopuksi keskustelimme vielä Gonradista. Gondradiin toivottiin eri ikäisiä yrittäjiä ja monenlaisia taiteilijoita. Kuitenkaan hirveää sekalmelskaa ei haluta, joten raja täytyy löytyä.

keskiviikko 3. helmikuuta 2010

Muistio 27.1.2010

Aihe: Kaavoittaminen
Vierailija: Kaavoitusarkkitehti Arto Nummijärvi

YLEISTÄ KAAVOITTAMISESTA

Kaavoitus
Miksi kaavoitetaan? Kaavoittaminen on tärkeä vaihe rakentamista. Se liittyy Maankäyttö-rakennus lakiin, johon sisältyy myös luvat. Kaavoitus on myös tärkeää siksi, että alueesta tulisi yhtenäinen ja mieluinen, sekä monta sukupolvea vasten oleva.

Kaavat:
*Alueidenkäyttötavoitteet (valtion laatima)
*Maakuntakaava/suunnitelma (maakuntaliitto laatii, meillä Pirkanmaan maakuntaliitto=
*Yleiskaava (kunnan alue tai osa)
- Tämä on tärkein kaava
-suuri merkitys siihen miltä kaupunki tulee näyttämään, miten tullaan asumaan ja viihtymään
-Kaava laitetaan julkisesti näytille ja siitä otetaan lausuntoja (viralliset tasot) ja mielipiteitä -> muutokset ja sitten uudelleen näytille. Kunnan valtuusto joka hyväksyy tai hylkää.
*Asemakaava
-rakennusluvat
-uuden rakentaminen (luvat ja muut)
*Kyläkaava
-taajamat

*Hyvä suunnittelu kaiken a ja , sekä hyvät suunnittelijat

KAAVOITUS, RAKENTAMINEN JA VIIHTYISYYS VIRROILLA

* Tullaan tekemään uusi Yleiskaava Virroilta (uusi laki)
-selvityksiä/inventointia, joita tehtävä ennen kuin uusi Yleiskaava valmis: kulttuuri & maisema selvitys, alueiden arviointi, arkeologinen inventointi, luonto ym.
*Muutoksia tulevaan:
-Kalettomanlahden kehittämissuunnitelma
-Työpaikkoja isojen teiden toiselle puolelle ( ongelmana isot tiet ja kulkuyhteydet)
- Tullut jo useita kyselyitä
-Kevyen liikenteen parantaminen (polkupyörä- ja jalankulkuväylät, polut ja rajoitteellisten liikkuminen)
-Marttinen (alakulkutie asematien ja valtatien 32 risteykseen)
* Kaavoittamattomalle alueelle myös tullut kyselyitä
* Virtojen tyyli perinteinen suomalainen pieni kaupunki
-eri vuosikymmenen tyylejä
-keskusta ei kaunis, luonto kaunis (ristiriita ranta vs. keskusta)
*Miten keskusta kuntoon: tieremontti paransi ja puut, kaavoiuts maankäyttö, materiaalit ym. , ympäristä, rakentaminen & kunnossapito (kaupunki), kiinteistöhuolto (yksityinen)
*Keskustasta puuttuu hyvät leikkipuistot
*Kirjasto oli kaikkien mielestä kaunein rakennus keskustassa
* Ongelma-alue keskustassa: Tyhjä alue Virtaintielle käännyttäessä (kirjastoa vastapäätä)
-kaupunki omistaa
-yritystoimintaa tulossa?
*Virroilta puuttuu paraativäylä, kaupunki on ohimenevälle piilossa, jotain pysäyttävää/ kiinnostavaa tarvitaan
*Loma-asunto kodiksi: omat huonot ja hyvät puolet, velvoittaa kaupunkia, haasteet, rakennusluvat, rantatilaa kuitenkin vapaana muutenkin

Mielipide kysymys: Oma työtila kodin yhteyteen?
-osa puolesta ja vastaan
-hyviä ja huonoja puolia
-tulossa trendiksi, ennen ei niin suosittua.



Luovuutta edustaa...





















Näissä taloissa eri asiat mielestäni edustavat luovuutta. Valitsin tietoisesti vanhemman mökkin ja uutta arkkitehtuuria, yhden jossa halusin korostaa maisemaa joka talosta avautuu ja yhden, jossa ulkonäkö ei ole jatkuvasti värikäs, vaan ulkonäkö on tehty valojen avulla. Mielstäni nämä kaikki edustavat luovuutta ja näissä tulisi ottaa huomioon se, että ei ole vain yhtä luovaa tyyliä. Toiselle toimii pieni mökki metsässä ja toiselle design talo keskustassa.

Anteeksi, että laitoin kuvat vasta nyt. Unohdin ihan täysin...

perjantai 29. tammikuuta 2010





Tekstin näihin kuviin löydätte täältä blogista hieman alempaa, koska en jostain syystä saanut edellisellä kerralla kuvia ladattua.

tiistai 26. tammikuuta 2010

Luovia rakennuksia















Kenkätalo on kokonaisuudessaan hyvin luova idea. Toisessa kuvassa luovuutta edustavat mielestäni talon vanha tyyli ja kaunis piha.

maanantai 25. tammikuuta 2010

Langley Downtown Master Plan

Check out this SlideShare Presentation:
Mielestäni näissä kuvissa luovuutta edustavat seuraavat asiat: rakennuksen ulkoseinän muoto, jota ei ole haluttu vangita tavalliseen ja perinteiseen muottiin, sekä kahden muun rakennuksen luonnonläheisyys ja satumainen ulkomuoto.

sunnuntai 24. tammikuuta 2010

Taiteilija voi olla vähän muita pöhlömpi

Vieraina olivat kuvataiteilija Tuukka Peltonen ja kirjailija Maija Myllykangas.

Molemmat virtolaiset taiteilijat ovat sitä mieltä, ettei taiteilijan tarvitse olla esillä, varsinkaan Virroilla. Esimerkiksi Peltosen asiakaspohja on muualta kotoisin, joten hänen mielestään ei ole erityisen tärkeää saada itselleen näkyvyyttä Virroilla.

Taiteilijan pitää olla aina hieman ulkopuolinen. Myllykankaan mukaan kunnon ihminen tarvitsee vain ruokakaupan, kirjaston, viinakaupan ja apteekin. Ja ne kaikkihan löytyvät Virroilta - olemme siis kunnon ihmisiä. Peltosen mukaan myös kapakka täytyy löytyä kunnon ihmisten kaupungista.

"Virrat on loistava kirjoitusympäristö, täällä on älytön luonto", Myllykangas hehkuttaa. Lieneekö Virtain kauniit maisemat inspiroineet häntä kirjoittamaan vähintään yhden runon vuoden jokaisena päivänä. Peltosen päivä kuluu työpajassa, jossa hän viettää keskimäärin 8-10 tuntia aamusta asti. Näyttelyiden alla jopa 12-14 tuntia.

Molempien mielestä tärkeintä on kuitenkin työ, eikä se, että on esillä jatkuvasti. Valmiit työt puhuvat puolestaan.

Riikka Laitinen & Marjut Lehto

torstai 21. tammikuuta 2010

Luova ympäristö


Mielestäni tässä kuvassa luovuutta edustavat seuraavat asiat: sijainti veden äärellä, tunnelmallinen valaistus sekä kasvien ja kukkien paljous.

keskiviikko 20. tammikuuta 2010

Kiinnostava kampanjavuosi

Sattumalta osuin tällaiseen kampanjaan

http://www.joy2010.fi

Mietitäänpä, miten voisimme hyödyntää tämän antia praktiikassa. Miten liitymme mukaan?
Katsokaa etenkin alaotsikko: Mitä tekisimme?

Helena

lauantai 16. tammikuuta 2010

Muistio 12.1.2010

Vierailijana oli Jari Niskanen Ähtärin projektipäällikkkö, joka oli puhumassa matkailusta ja tapahtumien järjestämisestä. Keskustelua käytiin myös Virroilla olleista ja menestyneistä Rantarockista ja Winterfestistä.

Heli piti alustuksen, joka käsitteli mm. Alueyhteistyön ongelmia elokuvan tekemisessä. Selvisi, että suurimmiksi ongelmiksi koetaan leimautuminen, paikkojen vähyys sekä organisointi. Alustuksessa virinneessä keskustelussa tuli ilmi, että hyviä tuotteita ja palveluita kyllä olisi, mutta niitä ei välttämättä osata myydä oikein.

Rantarock

Rantarock oli ainoa festivaali, jonne alkoi tulla Dancea ja nuorten tanssi musiikkia ja festivaaleja katsottiin hieman karsaasti musiikkipiireissä. Tapahtumalla oli kuitenkin erittäin suuri merkitys matkailun kehittymiselle Virroilla. Suosion kasvamisen myötä festivaalin oli muutettava Hiekkarannalta isompiin tiloihin Kalliolinnan pelloille. Kun Rantarock muutti Vaasaan 1995, suurimmat kärsijät olivat kaupat ja muut yrittäjät.

Winterfest

Talvikauteen täytyi saada jokin tapahtuma, ja tarkoituksena oli järjestää maailman erilaisin talvitapahtuma. Etsittiin mahdollisimman huono pilkkipaikka, ja jäälle pystytettiin maailman suurin olutterassi, jonne pilkkijöille tarjoillaan olutta. Olutta ei saanut viedä terassin ulkopuolelle. Voittaja oli se joka sai vähintään 16 cm pitkän ahvenen. Palkintona oli mökki, auto ja kännykkä. Tapahtuma oli Virroilla kaksi vuotta ja ensimmäisenä vuonna tapahtuman nimi oli Olutpilkki. Tapahtuma muutti Karstulaan, jossa se järjestettiin 2002 viimeisen kerran. Muuton syynä oli erimielisyydet ja yleinen vastustus.

Masterplan

Masterplan on kokonaissuunnitelma matkailun kehittämiseksi useita vuosia eteenpäin, jota Jari Niskanen vetää Ähtärissä. Kun hanke päättyi vuoden 2009 loppupuolella kaupunki myös lähtee toteuttamaan suunnitelmaa ja tulee panostamaan tapahtumiin. Lisäksi Masterplania hyödynnetään, kun alueelle etsitään uusia yrittäjiä. Ähtärin Masterplanissa pääpaino on Moksunniemen alueella, missä sijaitsee mm. Ähtärin Eläinpuisto.

Tapahtumien järjestäminen

Matkailijalle tärkeää tapahtumassa on viihtyminen ja toimivat palvelut. Liikenne järjestelyt, ohjaus, pysäköinti ja majoitus on myös hoidettava kunnolla. Tapahtumissa täytyy olla jokaiselle asialle selkeät vastuuhenkilöt, niin homma toimii. Aina täytyy myös miettiä, mistä saa hyviä ja luotettavia yhteistyökumppaneita.

Yleensä väki menee sinne, minne heidän ystävänsäkin menevät. Siksi tapahtumasta pitäisi saada ajoissa juttua liikkeelle ja keksiä rohkeaa ohjelmaa. Nykyisin mm. Facebook on nousemassa tärkeäksi mediakanavaksi tapahtumien markkinoinnin kannalta.

Virroilla pitäisi olla oma MasterPlan hanke, jolla saataisiin kaupungin matkailu jälleen nousemaan. Se olisi täysin saavutettavissa, sillä kaupungilla on kuitenkin hyvä imago. Keskustelussa kävi ilmi, että Virroilla vastustetaan monia hyviä ja toimivia ajatuksia, johtuuko se sitten kateudesta tai pelosta. Ilmoille heitettiin mm. Valtakunnallisia kateusjuhlia.

Muistio 8.12.2009

Vieraana Jari bändistä Oliver sekä Heidi Tanhua Virtain kaupungin projektipäällikkö

Oliver on perustettu vuonna 2003. Virtain kaupunki toimii bändin levy-yhtiönä, joka on erittäin poikkeuksellista. Oliver tekee Virtain kaupunkia tunnetuksi mm. kiertäessään keikoilla ja nettisivustollaan. Oliverin kotisivuilla on paljon vieralijoita ja Virrat saavuttaa kohderyhmänä nuoria sivuston kautta. Virtain kaupungin ja Oliverin yhteistyössä haettiin uuden kokeilua, rajojen rikkomista sekä luovaa hulluutta. Tavoitteissa onnistuttiin. Yhteistyö on sujunut hyvin.

Luova hulluus

Valtakunnallisen uutiskynnyksen ylitykseen tarvitaan Jarin mukaan muutakin kuin bändi ja biisejä. Kiinnostusta on herätettävä syvemmällä tasolla, jotta voi menestyä. Pienissä kaupungeissa uutiskynnys ylittyy herkemmin ja tämän takia tulisi hyödyntää erityisesti paikallislehtiä. Muista erottuakseen niin bändin kuin yrityksenkin tulisi käyttää luovaa hulluutta. Erityisesti mainostamisessa kekseliäisyys ja hullut ideat erottuvat muista ja luovat jo valmiiksi näkyvyyttä. Yhteistyö sekä yhteistyökumppanit sekä win-win ajattelu ovat tärkeässä roolissa.

Tarinat kiinnostavat ihmisiä. Jotta voitaisiin saavuttaa poikkeuksellisen kiinnostava tuote, sen takaa pitää löytyä tarina. Esimerkiksi kaupunki tai bändi voi luoda tietoisesti taakseen tarinan. Tarinan täytyy kuitenkin olla uusi, jotain mitä ei ole aikaisemmin keksitty. Kopionnissa ollaan aina askeleen jäljessä. Luovuuden kautta voi kehittää tuotettaan, kuitenkin usko omaan tekemiseen ratkaisee paljon.

Luovan talouden yrityksien syntyminen

Yrityksien syntymisessä verkostoituminen näyttelee pääroolia. Erityisesti nuoria yrittäjiä halutaan napata mukaan verkostautumaan. Heidi Tanhua kannustaa yrittäjiä hakeutumaan Virtain yrityspalveluun jo yrityksen perustamisvaiheessa. Nuoren yrittäjän viihtymiseen vaikuttavat paikkakunnalla elokuvateatteri, ravintolat sekä paikat jossa voi kohdata muita nuoria. Virroilla näitä kaikkia tulisi kehittää. Opinnäytetöiden sekä luovuusraktiikan hyödyntäminen yritystoiminnan kehittämisessä nousi myös keskustelussa esille.

Mitä yrityspalvelu oy tekee

Yrityspalvelussa työskentelee 8 henkeä. Tarkoitus on koota yrittäjät saman katon alle. Yrityspalvelu tekee mm. tutkimushanketta maatilojen tulevaisuudesta. Lisäksi TE-keskus sekä yrityspalvelu antaa neuvoja ja vinkkejä yrittäjille.

torstai 14. tammikuuta 2010

Teemun luovat kuvat...

Mielestäni seuraavissa kuvissa luovan ilmapiirin saa aikaan rauhallinen sijainti luonnon keskellä:




Carsberg=luovuus?

Seuraavat rakennukset taas edustavat luovaa rakennustaidetta:


Kansas City Library, Missouri/USA




Grand piano & violin building, Huinan city/Anhui Province/China




Longaberger Basket Company, Newark/Ohio/USA:

maanantai 11. tammikuuta 2010

Jonkinlainen äärimmäisyys luo inspiraatiota




Luovuutta kuvassa edustaa


Mielestänä kuvassa luovuutta edustaa loputon ihmismäärä jota voi vaan kuvitella asuvan talojen sisällä. Loputtomasti tarinoita niin iloista kuin suruista.